Urban

Täällä edelleen sairastetaan. Tai ainakin niiskutetaan. Kovasti yritämme parantua ennen viikonlopun mökkireissua, jonne on tarkoitus suunnata Joensuun ystävien kesken isolla porukalla. Eilen oli kuitenkin jo pakko päästä kotoa jonnekin tuulettumaan, joten suuntasimme keskustaan asioille. Kävimme myös ensimmäistä kertaa lounaalla uudehkossa ravintolassa nimeltä Urban. Ensikokemuksen perusteella voin suositella tätä trendikästä lounaspaikkaa vaativammallekin kulinaristille. Ruoka oli hyvää, hinnat keskitasoa ja miljöö viehättävä. Aika ihanat Eamesin tuolit, eikö? Tällaisia ei ihan jokaisesta täkäläisestä lounasravintolasta löydäkään.

Tänään vietimme rentoa kotipäivää, mutta saimme sentään kasan ystäviä seuraksi. Jos minulta kysytään, niin mikään ei voita rentoa yhdessäoloa ja ateriointia hyvässä seurassa verkkarit jalassa ja tukka takussa.

Lopuksi vielä kuva hoitopöydälle väsähtäneestä kaupunkimatkaajasta. En tiedä kannattaisiko tänne seuraavaa kirjoittaa, koska aina kun luulen Kertun löytäneen jonkin rytmin, pian kaikki taas muuttuu. Näin erityisesti jos ennätän asiasta blogissa mainostamaan. Murphyn lakiakin uhmaten: meillä nukutaan nykyään säännöllisesti pitkät päiväunet (noin kolme tuntia). Aiempien puolen tunnin unien tilalle on tullut pitkät päikkärit ihan yksinkertaisesti parvekenukuttamisen myötä. Suosittelen raitista ulkoilmaa kaikille pätkänukkujille! Ainakin meillä toimii.