Olemme rokotusohjelmassa, joten Kerttu sai eilen ensimmäisen tujakan annoksen rokotuksia, yhden piikin kumpaankin reiteen. Ilta meni hyvin, mutta yöllä nousi kuume. Silmät sikkuralla nousimme Peten kanssa ylös antamaan pikkuiselle potilaalle nestemäistä Panadolia. Olin ajatellut, että suun kautta annettava olisi mukavampi vaihtoehto kuin peräaukkoon työnnettävä suppo. VIRHE. Kertun mielestä geelimäinen mönjä oli karmeaa ja iso osa tavarasta tuli heti ulos. Operaation seurauksena puolet naamasta ja yöpuvun rintamus oli tahmassa. Onneksi Kerttu nukahti kaikesta sähläyksestä huolimatta pian uudestaan ja seuraavalle syöttökerralle kuume oli laskenut.
Aamulla huomasin, että tyttö oli vetelämpi kuin yleensä vaikka kuumetta ei ollutkaan. Peruin päivän menot ja nyt vietämme kotipäivää kahdestaan. Selkeästi Kertulla on edelleen väsymystä ja jonkinlaista kolotusta rokotuksista johtuen, sillä hän ei ole ollut oma iloinen itsensä. Tähän saakka ainoa miellyttävä paikka on ollut äidin syli, mutta onneksi nyt hän vihdoin nukkuu päikkäreitä omassa sängyssään. Otin härkää sarvista ja annoin pienelle äsken toisen annoksen Panadolia, mikä sujui asteen verran paremmin kuin yöllä. Onneksi seuraavat rokotukset laitetaan vasta parin kuukauden päästä.
Nyt iloisempiin aiheisiin. Meidän viikonloppu vanhempieni mökillä sujui tosi hienosti. Pete oli metsällä enkä halunnut olla yksin kotona, joten suuntasimme mummolaan. Kerttu on selkeästi hyvä matkakumppani, koska jälleen kaikki päivän askelkuviot sujuivat mallikkaasti (jopa paremmin kuin kotona). Lauantaina saimme mökille seuraksi myös äitini serkun miehineen ja oli mukava jutustella sukulaisten kanssa pitkästä aikaa.
Nyt ymmärrän miksi monilla lähentyy välit äitinsä kanssa, kun itse saa perheenlisäystä. Minulla on aina ollut läheiset välit äitiini, mutta ehkä nyt hieman eri tavalla. Ymmärrys omaa äitiä kohtaan kasvaa, koska ensimmäistä kertaa on itse samassa tilanteessa kuin hän on ollut aikanaan. Kenties ymmärrys lisääntyy myös toiseen suuntaan, kun äiti näkee lapsensa pärjäävän oman vauvan kanssa.






ihana kerttu! toivottavasti kipeily on jo ohi. suukkoja prahasta!
VastaaPoistaEi ole enää kuumetta, mutta ei tyttö ole vieläkään entisensä. Kahden kuukauden päästä sama homma uudestaan. :/ Onneksi tänään mamma pääsi jo kotoa tuulettumaan seukkarin kerhoon. Nautiskelkaahan viimeisistä lomapäivistä!
PoistaYmmärrys on jo lisääntynyt! Olen todella ylpeä teistä molemmista, sekä Kertun äidistä, että isästä, miten hyvin pärjäätte ja miten hienosti vauvanne hoidatte. Tosin en muuta odottanutkaan. Kerttu on tosiaan ihana! Äippä
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista!
Poistaoli ihana tavata Kerttu kasvokkain kun seuraan tätä blogia ja
VastaaPoistaoli kiva tavata myös Laura, hoidat hyvin Kerttua, olet hyvä äiti.
Hyvää syksyä ja terveiset Riistavedeltä
Ihana oli tavata teitä pitkästä aikaa! Kiitos kovasti kannustuksesta. :) Toivottavasti nähdään taas pian!
Poista