Neuvolalääkäri ja rokotukset

Eilen pistäydyimme Kertun kanssa neuvolassa lääkäritarkastuksella ja ottamassa tuoreet mitat. Minun korvaani tyttö oli kasvanut hienosti, nyt kahdeksan kuukauden iässä hänellä oli pituutta jo huimat 73,5 cm ja painoa 8430 g. Paino menee edelleen miinuskäyrillä (pituuteen nähden), mutta tällä kertaa neuvolasta todettiin, että kasvu on normaalia. Ota näistä nyt sitten selvää. :D

Lääkärikäynnissä ei ollut mitään erikoista, mutta päätimme yhteistuumin, että Kertun 1 vuotis-rokotetta (MPR) aikaistetaan. Olemme lähdössä kesäkuussa lomamatkalle Kreikkaan, missä on hyvä olla nämä rokotteet (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) kunnossa. Toukokuussa Kerttu saa siis MPR-rokotteen ja minä jäykkäkouristus-rokotteen, joka oli päässyt kohdallani vanhentumaan. Lääkäri suositteli minulle myös hepatiitti A- ja B-rokotetta, johon kirjoitti reseptin. Ongelmana on se, että minulla on mielikuva, että olen ottanut kyseisen rokotteen jo aiemmin, mutta en muista varmaksi. Miksi olen tällainen tohelo, etten muista tällaisia tärkeitä juttuja?! Ja miksi rokotteista ei ole kunnon tietokantaa, josta näkyisi rokotetiedot?

Reissuun lähtö olisi siis kesäkuussa tiedossa ja pikkuhiljaa alkaa matkakuume nousta. Vähän myös jännittää. Lapsen kanssa matkustaminen on kuitenkin hieman eri juttu kuin kahdestaan. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon? Pitäisikö jo tässä vaiheessa tajuta jotain (muuta kuin ne rokotukset)? Kokemuksia lasten kanssa matkustamisesta saa jakaa mieluusti. :)

Kuvat eivät liity juttuun. Niissä esiintyy mm. aurinko, paperipussista tehty kukkaruukku, Kertun uudet kesävaatteet sekä minun ja Peten yhteistuumin ompelema tyynynpäällinen.

Kotikuvia

Siinä muutama kuva olohuoneesta, joka on ikuisesti vaiheessa. Nyt vihdoin saimme kuitenkin pari taulua seinälle. Meidän parempi matto on siirretty toisaalle, jotta Kerttu voi pyöriä olohuoneessa välillä ilman vaippaa. Siirto on osoittautunut erittäin hyväksi ideaksi jo monen monta kertaa. ;)

Meidän hiihtoloma vetelee viimeisiään. Hyvä loma olikin ja toivottavasti nyt olisi molemmilla akut ladattu. Univelkaa hieman on, aikaisista aamuista johtuen, mutta pilkahdus toivoa on näkyvissä. Tänään Kerttu nukkui yhtäjaksoisesti klo 20.15-06.15. Kuudelta herääminen tuntuu jo ihan inhimilliseltä vaihtoehdolta niiden kello viiden aamujen jälkeen. Kerttu on vihdoin alkanut syömään soseita nohevammin, mikä varmasti vaikuttaa unien pituuteen.

Ensi viikolla me aiotaan käydä kerhossa ja nähdä kavereita. Toivottavasti aurinko paistaisi.

Iloista viikkoa!

Pari juttua tältä sunnuntailta

Ensinnäkin, löysin ihanan sisustusblogin Plateful of love. Jos pidät mustavalkoisesta, modernista sisustuksesta, blogi voisi tehdä sinuunkin vaikutuksen. Hauska sattuma on, että olen jo pitkän aikaa sitten leikannut jostain sisustuslehdestä kyseisen bloggarin kotoa räpsityt kuvat talteen. Ne ovat inspiroineet minua moneen otteeseen, ehkä konkreettisimmin Kertun sänkynurkkausta ideoidessa. Nyt eksyin blogiin ja tunnistin kuvista paljon tuttua. ;)

Sisustusinnostus nosti taas kunnolla päätään ehkä siksi, että eilen kävimme syömässä vanhempieni luona. Äiti oli hankkinut uuden valaisimen, joka oli niin kaunis, että jäi päähän pyörimään. Mummikin oli paikalla ja intouduimme keskustelemaan näistä tuiki tärkeistä sisustusaiheista. ;) Meidän perheessämme se taitaa olla sukuvika.

Tänään olemme olleet kotosalla ja tehneet Peten kanssa rästihommia alta pois. Mukavampi aloittaa tuleva viikko, kun To do -lista on himpun lyhyempi.

Leppoisaa viikon alkua teille!

Paras joululahja

Tuote ja tekijä.

En haluaisi mitenkään kehuskella, mutta minulla on todella taitava mies. Hän teki minulle upean joululahjan, ison saarnipuisen peilin, juuri sellaisen mistä olin jo pitkään haaveillut.

Peili on täydellinen meidän pikkukäytäväämme, johon ei muita huonekaluja mahtuisi. Samalla se avartaa pientä asuntoamme ja tuo tilan tuntua keittiöön. Ihana!

Vilkaisu olohuoneeseen

Olohuone on meidän kotimme sisustuksellinen murheenkryyni. Se hakee muotoaan koko ajan ja sinne kaipaisimme eniten uusia huonekaluja. Tällä hetkellä olohuone on järjestetty mahdollisimman käytännöllisesti ja meidän tämänhetkisiä tarpeitamme ajatellen. Ihana sohvapöytäni on varastossa, jotta lattialla olisi mahdollisimman paljon Kertulle tilaa leikkiä.

Päivisin touhuammekin eniten lattialla erinäisten vilttien ja pyyhkeiden päällä. Iltaisin Kertun mentyä nukkumaan valtaamme Peten kanssa sohvan. Joko istuskelemme glögilasi kädessä keskustellen tai pötkötämme vierekkäin ja katsomme nettitelkkarista suosikkiohjelmiamme. Tällä hetkellä seuraamme innokkaimmin Downton Abbeyta (ihana sarja edelleen kolmannella tuotantokaudella!) ja Love connection -deittiohjelmaa.

Kodissamme on joulukoristeita erittäin hillitysti. Pari joulutyynyä sohvalla, se puinen vanerikuusi seinää vasten ja lukuisia kynttilöitä tunnelmaa tuomassa. Pian asettelen esille ystäviltä viime vuonna saadun joulukuvaelman ja ostan pari joulukukkaa. Siinä meidän kodin joulutunnelman tekijät.

Olohuoneesta löytyy paljon Peten käden jälkeä. Hän on tehnyt vuosia sitten rahin, lipaston päällä olevat puukukan ja paperipussilampun sekä ikkunalaudalla näkyvän valaisimen. Uusimpana tuotoksena on intarsia-kuvioitu cajon-soitin (jonka päällä läppäri). Lipasto on saatu mummilta ja ukilta.

Johtojemma ja pari muuta juttua

Pete vihaa johtoja. Sekavat johtorykelmät pöydillä ja lattian nurkissa häiritsevät hänen esteettistä silmäänsä. Niimpä hän oli innoissaan, kun löysi Johtojemma  nettikaupan. Sieltä tilasimme keittiön työtasolle johtojemman eli laatikon, jonka sisään kätkeytyy jakorasia. Jakorasiaan saa kiinni kännykän laturit ja valaisimien sähköjohdot. Kannen sulkemalla johdot ovat kuitenkin siististi pois silmistä. Meidän 1950-luvulla rakennetussa talossamme on hyvin vähän pistokepaikkoja, joten jakorasiat ovat erittäin tarpeellisia. Mielestäni johtojemma on erittäin toimiva ja kivannäköinen ratkaisu.

Samaan pakettiin tilasimme Johtojemmasta myös kannettavan tietokoneen alle viilentävän tyynyn. Työskentelemme koneella usein juuri olohuoneen sohvalla, missä tyyny on tarpeellinen.

Pete toi näiden lisäksi vielä eilen töistä tullessaan Kertulle täydellisen suloisen helistimen, josta piti myös napata kuvia. Helistimen on tehnyt puuseppäopiskelija, joten näitä ei valitettavasti ole tuotannossa. Sopiva lelu puusepän tyttärelle. :)

Käykäähän kurkkaamassa Johtojemman sivuilla mitä kaikkea muutakin nerokasta sieltä löytyy. Jos lähipiiristä löytyy muitakin johtoja vihaavia henkilöitä, voisi esimerkiksi tällainen johto-turtle olla hyvä lahja pukin konttiin.

Erilainen joulukuusi

Joulupuu on rakennettu!

Meille tuli tänä vuonna hieman tavanomaisesta poikkeava kuusi. Minä sain idean graafiset muodot omaavasta vanerilevystä, johon kieputettaisiin jouluvalot. Pete toteutti toiveeni oman visionsa mukaan. Lopputuloksesta tuli mielestäni hauska ja juuri meidän joulufiilikseen sopiva. Mitäs te tykkäätte?

Tavallinen päivä

Ehdotin Petelle, että tekisin postauksen meidän perheen tavallisesta arkipäivästä. Pete oli sitä mieltä, ettei toisten arki ja päivärytmit kiinnosta ketään. Voi olla, että olen vähän nolife ja outo, mutta minua ainakin kiinnostaa! :) Siksi, paremman aiheen puutteessa, esittelen meidän eilisen päivän. Kyseessä oli meille hyvin tyypillinen keskiviikko.

Herätys klo 6.45. Kerttu ilmoitti pinnasängystään, että maitoa olisi saatava. Nostin hänet meidän viereemme, syötin ja köllöttelimme kolmestaan unen rajamailla vartin verran, kunnes Peten kello soi.

Pete lähti ajamaan töihin klo 8. Sitä ennen olimme touhunneet aamupuuhia: Kertulle aamupesut, vaatteiden vaihto ja d-vitamiini. Me söimme puuroa ja teimme vuorotellen omia aamupuuhiamme.

Klo 8-8.45. Seurustelin Kertun kanssa samalla kun yritin sutia vähän meikkiä naamaan. Syötin hänet, vaihdoin vaipan ja puin ulkovaatteet päälle. Lähdimme vaunuilemaan ystävän kanssa kohti seurakunnan vauvakerhoa ja vaunulenkin aikana Kerttu nukkui puolen tunnin unet.

Klo 9.30-11. Vietimme aikaa vauvakerhossa kahvitellen ja seurustellen muiden äitien ja vauvojen kanssa. Kerttu jaksoi innokkaasti ihmetellä menoa ja meininkiä. Vasta ihan lopuksi alkoi väsykitinä, jolloin aloimme lähtöpuuhiin. Maitoannos naamaan ja unille vaunuihin.

Kotiin päästyä kannoin vaunukopan parvekkeelle, jossa Kerttu jatkoi uniaan klo 13.30 saakka. Tässä vaiheessa omana parin tunnin vapaahetkenäni teen usein kotitöitä, mutta myös huokaisen tietokoneen ja kahvikupposen äärellä. Eilen pesin pyykkiä, söin edellispäivän salaatin jämät, siivosin keittiön, otin blogikuvia, katsoin yhden jakson Greyn anatomiaa ja tein blogipäivityksen. Aika paljon sitä ennättää parissa tunnissa!

Klo 13.30-15.30. Yleistä seurustelua ja leikkimistä Kertun kanssa. Soitin puhelun ystävälle kaiuttimella, jotta vauva ei kyllästy. Söin välipalaa ja järjestelin vähän paikkoja. Kerttu leikki jonkin aikaa yksin lattialla. Pian alkoi väsykitinä, jota hetken kuunneltuani kannoin väsyneen tytön meidän sänkyyn päikkäreille.

Klo 15.30-16. Kerttu nukkui pikkupäikkärit vieressäni. Minäkin pidin jonkin aikaa silmiä kiinni, mutta uni ei tullut. Katselin kaunista tyttöäni ja mietin, että näitä hetkiä minun tulee joskus ikävä. Päikkäreiden jälkeen imetin jälleen ja jatkoimme yleistä touhottamista. Kerttu siirtyi hengailemaan keittiön lattialle, kun minä tyhjensin astianpesukoneen. Sain myös idean olohuoneen uudesta järjestyksestä. Siirtelin huonekaluja jonkin verran ja saman inspiraation vallassa pyyhin pölyt huoneesta.

Pete tuli kotiin klo 16.30. Hän otti pian Kertun leikitettäväkseen ja minä syvennyin hetkeksi lukemaan sisustusblogeja. Olin aivan pirteä vielä ennen tätä, mutta Peten tultua sain "luvan" väsähtää ja yhtäkkiä olo tuntuikin todella naatilta.

Klo 17 aloin tekemään kinkkukiusausta, vain huomatakseni, että juustoraaste oli unohtunut ostaa. Päätimme, että Pete valmistaa meille juureskeiton. Hän alkoi ruoanlaittoon ja minä seurustelin Kertun kanssa. Jonkin verran pyörimme keittiössä ja vaihdoimme Peten kanssa päivän kuulumisia.

Klo 17.45-19. Kerttu vaikutti taas väsyneeltä, joten yritin mennä nukuttamaan häntä makuuhuoneeseen. Hän ei väsymyksestään huolimatta malttanut ruveta unille, joten luovutin pian. Syötin ensin hänet, jonka jälkeen me söimme juureskeittoa ja patonkia Peten kanssa. Kerttu ei olisi malttanut väsyneenä olla itsekseen edes ruokailun ajan.

Klo 19-20. Touhusimme yhdessä Kertun kanssa samalla kun keskustelimme olohuoneen uudesta ilmeestä. Kummallakin oli paljon ideoita, joita yhdessä testailimme. Puoli kahdeksan maissa Pete alkoi Kertun kanssa iltapesuille ja vaihtoi hänelle yöpuvun. Minä imetin ja veimme tytön sänkyynsä. Hän oli todennäköisesti yliväsynyt eikä suostunut nukahtamaan. Toin Kertun olohuoneeseen, jossa heijasin hänet uneen tanssimalla kuubalaisia rytmejä hänen kanssaan hetken aikaa. Melko tasan klo kahdeksan hän oli unessa omassa sängyssään.

Klo 20-21.30. Kertun mentyä nukkumaan soitin äidilleni ja pikapuhelun ystävälle. Kävin suihkussa ja vietimme aikaa Peten kanssa keskustellen ja olohuoneen sisustusta edelleen pohtien. Puoli kymmenen menimme unille.

Kaikki päivät eivät ole meidän vauva-arjessamme rytmeiltään identtiset, mutta useimpina päivinä mennään jotakuinkin tällaisella kaavalla. Kaikkina aamuina Pete ei ole meidän kanssa aamutouhuissa mukana, vaan joutuu lähtemään töihin paljon aiemmin. Päivän touhut vaihtelevat ja niiden mukana hieman myös Kertun päikkäriajat.

Miltäs meidän päivärytmi kuulosti? Eroaako kovasti omastanne? Kuulostiko kauhean tylsältä? :) Haastan ainakin S:n tekemään vastaavan postauksen.

Pieniä sisustusjuttuja

Nyt on blogi unohtunut loman ajaksi ihan täysin. Yritän tehdä pian korjausliikkeen ja kertoa erillisessä tekstissä meidän ihanasta mökkiviikonlopusta. Ennen sitä kuitenkin pieni sisustuspostaus, joka piti julkaista viikko sitten. Oops.

Meillä ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia panostaa sisustukseen paljon rahaa, mutta jotain pientä muutosta kaipaamme kotiin vähän väliä. Syyslomalla kiertelimme Peten kanssa kaupungilla ja silmään osui jo pitkään himoitsemani Iittalan kynttelikkö roimassa tarjouksessa. Tätä en voinut ohittaa.

Kyseessä on Iittalan Allas ja rakastan sitä! Petekin on sanonut jo monta kertaa, ettei ostos harmita pätkääkään. Kynttelikkö on valurautaa, joten se kestää varmasti käytössä todella pitkään.

Ostokset eivät suinkaan jääneet tähän. Peteä oli vaivannut pikkueteisemme valaistus ja ruma kattolamppu. Tällaisen kyhäelmän saimme aikaiseksi eteiseen Claes Ohlsonin ja Askartelukulman tarpeista.

Useimmiten saan sisustushimoni laannutettua (hetkeksi) tällaisilla pienemmillä muutoksilla.

Mukavaa viikkoa teille kaikille!

Vauvan nurkkaus

Pari viikkoa sitten teimme Kertulle viimein oman nurkkauksen meidän makkariin. Tältä siellä nyt näyttää. Värimaailmaksi valikoimme mustavalkoisen höystettynä kirkkailla väreillä.

Vanha Ornon lamppu kirppislöytö.

Tauluhyllyt Ikeasta, puulelut Kertun tädin ja ukin kirppislöytöjä.

Pöllötyyny tuliainen häämatkalta Englannista, lakanat Finlaysonin klassikko Elefantti.

Pinnasänky Ikean (second hand), Fjällrävenin kerhoreppu kummilahja. Ruskea pussukka toimittaa yöpöydän virkaa, koska tarvitsen paikan, jonne laskea kännykän ja silmälasit iltaisin. Pinnasängyn alla on kirjoja, koska Kerttu nukkuu edelleen paremmin hieman kaltevalla pohjalla.

Tässä sängyssä Kerttu on nyt nukkunut öitään mallikkaasti tosiaan jo muutaman viikon ajan. Päiväunille hän ei osaa vielä omaan sänkyyn käydä, mutta tarkoitus olisi harjoitella sitäkin enemmän lähitulevaisuudessa. Päikkärit hän nukkuu parhaiten vaunukopassa parvekkeella, mutta joten kuten myös sisällä sohvalla tai Vaavi-sängyssä. Ulkona unet ovat selkeästi pidemmät.

Öisin Kerttu herää syömään kerran tai kaksi. Toki haaveilen täyspitkistä yöunista joskus tulevaisuudessa, mutta en koe yösyöttöjä kovinkaan kuluttaviksi, koska Kerttu nukahtaa pian syönnin jälkeen omaan sänkyynsä uudelleen. Rokotusten jälkeen on tosin yötkin olleet selkeästi levottomampia. Hän alkaa yöunille useimmiten yhdeksän maissa ja herää ennen seitsemää. Joskus viikonloppuisin olemme nukkuneet jopa kahdeksaan, mutta se on harvinaista. Odotan mielenkiinnolla kiinteiden ruokien aloitusta ja sen vaikutusta päivä- ja yörytmiin.

Pieni pala olohuonetta

Pitkästä aikaa pieni sisustuspostaus. Viimeiset kaksi kuukautta olen ollut niin vauvahuumassa, että kaikki seuraamani sisustusblogit ovat jääneet hyllylle. Eilen eksyin vanhoihin tuttuihin blogeihin pitkästä aikaa ja heti sisustuskärpänen nappasi taas. Siitä innostuneena kuvasin pienen palan meidänkin olohuonetta.

Kirjahylly ja pikkujakkarat ovat Peten käsialaa, juliste Kööpenhaminasta ja lamppu äidin kätköistä. Lipaston olemme saaneet lahjaksi Peten veljen perheeltä ja aiomme vaihtaa siihen vetimet niin pian kuin mahdollista. Maalaisromanttisten vedinten vuoksi en ollut tajunnut, että lipasto on itseasiassa 50-luvun muotoilua.

Minulle koti on ikuinen muutoskohde. En edes toivo saavuttavani kaikkia sisustusunelmiani heti, koska haaveilu uusista huonekaluista on liian nautinnollista. Tässä kodissa olemme onnistuneet säilyttämään tilan tunnun paremmin kuin aiemmissa. Kaikkea kaunista ei vaan kannata tunkea yhtä aikaa esille vaikka luopuminen vaikeaa onkin. Tällä hetkellä minun ja Peten yhteinen sisustushaave on Hayn Hee-nojatuolit olohuoneeseen. Ehkä jonain päivänä sitten. :)

Muutama kuva työhuoneesta

Vihdoin meidän koti on viimeistä huonetta myöten "valmis". Ylimääräisestä makuuhuoneesta tuli yhdistetty työ- ja vierashuone. Ehkä joskus tulevaisuudessa muutamme sen lastenhuoneeksi, mutta vielä pitkän aikaa vauvalle riittää oma nurkka meidän makkarista.

Huoneen sisustaminen tuntui erityisen haastavalta, koska tavaraa oli niin paljon eikä mikään tuntunut sopivan minkään kanssa yhteen. Jouduimmekin tekemään karsintaa kovalla kädellä ja luopumaan monista kivoista jutuista. Vieläkin huone on aika täynnä, mutta me tarvitsemme kaiken mahdollisen säilytystilan.

Kaiken lähtökohdaksi otimme vanhan talonpoikaisen renginkaapin, jonka saimme lahjaksi äidiltäni. Se pääsi paraatipaikalle työpöydän päälle. Vanha työpöytä riiteli tyyliltään liikaa kaapin kanssa, joten tilalle hommasimme selkeälinjaisemman ja modernimman pöydän Ikeasta. Työtuoli löytyi Peten työpaikan varastosta. Musta ja valkoinen peltitynnyri on niin ikään Ikeasta ja ne toimivat meillä pyykkikoreina.

Levitettävä sohva on Askosta, mutta tuunasimme sitä hieman persoonallisemmaksi maalaamalla nupit mustiksi. Hauskana yksityiskohtana ja lisävalona toimii Peten vuosia sitten tekemä kuulokevalaisin.

Pieneen huoneeseen saimme lopulta mahtumaan kaiken oleellisen. Vanha peltinen koulun pukukaappi vetää hirmuisen määrän tavaraa, joten se ei lähde meiltä varmastikaan vuosiin. Ehkä joskus siitä tulee hyvä säilytysjärjestelmä lastenhuoneeseen.

Edelliseen kotiin verrattuna työhuone on toimivampi jo siksi, että se sijaitsee aivan keittiön yhteydessä. Huoneessa tulee automaattisesti vietettyä enemmän aikaa ja sieltä voi jopa seurustella keittiönpöydän ääressä istuvien kanssa.

Tänään on ollut kovin maanantaiolo. Jospa huomenna olisi hieman enemmän virtaa.

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!