Tyttö viihtyy liinassa hyvin jos keli ei ole liian kuuma. Lämpimällä ilmalla epämukavuus alkaa aika pian, koska hikihän siellä vällyjen välissä tulee! Luulen, että syksymmällä liina voi toimia paremmin. Pete kokeili liinaa myös, mutta lämminverisenä ihmisenä hän koki touhun aivan liian hikiseksi. Samana päivänä tilasimme netistä Tulan kantorepun, jotta isäkin pääsee kantohommiin.
Liina on mielestäni todella miellyttävä päällä ja ainakin tällaisen pienen vauvan kanssa kantoergonomia on hyvä. Suurin ongelma lienee se, etten saa liinaa yksin sidottua tarpeeksi tiukalle. Peten kanssa yhteistyössä sitominen sujuu suhteellisen vaivattomasti. Saa nähdä miten liinailun kanssa myöhemmin käy.
Kantoväline on kyllä ihan ehdoton esimerkiksi sellaisilla kaupunkireissuilla, kun autoon ei mahdu (tai ei jaksa ottaa) mukaan vaunuja. Näissä ylemmissä kuvissa pistäydyimme Pikku Pietarin torikujalla ihastelemassa paikallisten käsityöläisten töitä. Auto oli täynnä talvirenkaita, joten vaunut eivät olisi mahtuneet mukaan. Myöhemmin tajusimme, että pikkuputiikkeihin ei olisi vaunuilla sisään päässytkään, joten reissu onnistui parhaiten juuri liinalla.
Kiva olisi kuulla muidenkin liinailu- tai reppuilukokemuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti