Viime viikkoinen syntymäpäiväni jäi reissuhässäkässä täysin taka-alalle. Ihan hyvä niin. Sain toki suloisia onnitteluviestejä, mutta itse en ehtinyt juurikaan ikäkriiseilemään. Itse asiassa tuntuu, että parina edellisenä vuonna vanheneminen kirpaisi huomattavasti enemmän kuin nyt. Jostain syystä tällä hetkellä numero 27 tuntuu pieneltä luvulta ja olen pitkästä aikaa oikein tyytyväinen ikääni.
Syntymäpäivälahjaksi sain siskolta ihanat korvikset ja käsikorun, joista olen iloinnut jo monena päivänä. Toinen lahjani, se haaveilemani String-hylly, ei ole vielä saapunut, mutta pitäisi kotiutua ihan pian. Pete on surkea muistamaan mitään merkkipäiviä, joten tänä vuonna sovimme yhteistuumin, että lahjaksi riitti yhteinen reissu.
Loppuviikoksi on luvassa onneksi ihan mukavasti töitä. Vapaapäivinä aloittelen tulevien töiden suunnittelun, joten kerrankin ollaan hyvissä ajoin liikkeellä. Kunpa vaan aurinko jaksaisi paistaa ja kevät edistyisi askel kerrallaan. Ehkä menen yliopistolle fiilistelemään tunnelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti