Eiliselle päivälle osui monta huippukohtaa. Ystävänpäivässä ihanine tekstiviesteineen, korttitervehdyksineen (kiitos vielä A) ja ystävänpäiväkahveineen olisi ollut tarpeeksi sisältöä yhdelle päivälle. Samaan aikaan osui myös penkkarit, minkä johdosta koulun käytävät täyttyivät suloisista (ja riehakkaista) abeista. Mikä kateutta aiheuttava elämännälkä!
Töiden jälkeen suuntasin kauan odotettuun neuvolaan, jossa pääsin kuuntelemaan vahvoja sydänääniä ja pienen tansseja mahassa. Mikä valtava helpotus ja onnen tunne! Odottamani hemoglobiinimittaus oli kuitenkin pienoinen pettymys, koska arvot olivat yllättäen oikein hyvät. Olin toivonut "helppoa" ratkaisua tähän valtavaan väsymykseen rautatablettien muodossa. Ilmeisesti tämä on kuitenkin normaalia ja kuuluu asiaan. Tarkemmin ajatellen, ehkä minua väsytti myös viime talvena... Ja varmaan monena talvena ennen sitä.
Kotiin tultua minua odotti kaksi mielenkiintoista pakettia eteisen lattialla. Toisesta paljastui lehti, jossa oli minusta (MINUSTA) kertova kokosivun juttu. En voinut uskoa silmiäni. Minusta ja vaivalla tekemästäni gradusta oli tehty noin hieno ja iso kirjoitus! Mikä mahtava fiilis!
Toisessa paketissa oli Englannissa asuvan ystäväni lähettämiä vauvalehtiä. Pitäisi muistaa itsekin, miten pienet asiat voivat tehdä toisen onnelliseksi. Viikonloppuna saan kuulemma toisen satsin lehtiä toiselta ystävältä, joten pääsen vihdoin orientoitumaan vauva-aiheisiin.
Nyt on perjantai ja minä aion nauttia. Flunssa alkaa olla hiipumaan päin ja koti koko ajan paremmassa kunnossa. Vauva on alkanut muksia varovaisesti mahaa, mikä ainakin tässä vaiheessa tuntuu vain ja ainoastaan mahtavalta. Pienet arkeen liittyvät murheet aion sysätä mielestäni syrjään ja nauttia siitä, että kaikki on hyvin juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti